Veneluuppi. Tylsää siirtymä-ajoa noin 70km ja sitten löydettiin laakista perille. Veneita saatikka ihmisia ei näkynyt missään ja otettiin muutaman kilsan sidetrippi.
Ensimmaisenä kuskina ja nyppylälle vauhdilla. Meinas tulla kiire.
Syötiin eväät jotka Tino ystävällisesti oli meille tehnyt ja mentiin juomaan vettä ensimmäiseen kauppaan. Kyseltiin veneestä ja puhelinsoiton jälkeen tuli ilmoitus etta 20minuuttia ja vene odottamassa. Armeijan ihmisille tarjottiin röökit, ostettiin lisää vettä ja rantaa kohti.
Asfaltti loppuu tuohon ja alkaa todella kivikkoinen kinttupolku. Onneksi ei vauhtia.
"Lossin" lastaus suoritettu. Mahduttiin mutta ei sitä tilaa liikaa ollut. Jouduttiin kolmeen pekkaan työntämään vene vesille. Sen verran paljon painoa kyydissä.
Hieno kokemus ja yllättävän tukevan oloinen vene. Todella mieleenpainuva reissu.
Purku tapahtuikin peruuttamalla kaurapuuron voimalla. Järkyttävän kuuma paikka.
Ei mikään kovin pieni lammikko.
Matkavauhti hyvilla teilla.
Näin on viimeinen kuva rapsa eetterissä. Kiitoksia lukijoille.
