2008 yhteenveto & kiitokset

2462km kahdessatoista päivässä. Huh. Valtavasti muistoja. Tämä on vielä tehtävä uudelleen.

Kiitokset kaikille ketkä mukana ajoi. Vierailijat Markus, Tino ja Mataku. Koko reissun huippu ukot Esko, Petteri ja "matkanjohtaja" Lasse. Lasselle valtava hatun nosto retken suunnittelusta & vetämisestä.

Kiitos S&T Bar joka toimi janoisten ridereiden Chiang Main tukikohtana.

Kiitos Hihhih grillibileistä.

Kiitoksia ChiangRaille saman nimisen kylän "esittelystä" sekä matkaseurasta ja tulkkauksesta kultaisten hevosten luostari pätkällä.

Kiitos NT-ridersin supporteille erityisesti mikkomam.

Kiitokset kaikille ketkä seurasi reissua foorumin välityksellä ja selvitteli välillä tietoja vähän kauemmankin kautta.

North Thailand Rider's kiittää!
http://www.nt-riders.fi

12. ja viimeinen päivä faktat

Reitin nimi: The Mae Kuang loop
Päivämäärä: 21.06.2008
Reitti: Chiang Mai - Mae Rim - Pa Mai - Pajak Ngam - (Mae Kuang) - (Doi Saket) - Chiang Mai
Tienumerot: 107 - 1001 - 118
Alue: Chiang Mai - Mae Kuang
Ajetut kilometrit: 120km.
Kokonaisaika: 4h 40min
Säätila: Aurinkoinen ja kuuma

12. ja viimeinen päivä

Ajopäivä numero kaksitoista. Viimeinen sellainen.

Veneluuppi. Tylsää siirtymä-ajoa noin 70km ja sitten löydettiin laakista perille. Veneita saatikka ihmisia ei näkynyt missään ja otettiin muutaman kilsan sidetrippi.

Ensimmaisenä kuskina ja nyppylälle vauhdilla. Meinas tulla kiire.



Syötiin eväät jotka Tino ystävällisesti oli meille tehnyt ja mentiin juomaan vettä ensimmäiseen kauppaan. Kyseltiin veneestä ja puhelinsoiton jälkeen tuli ilmoitus etta 20minuuttia ja vene odottamassa. Armeijan ihmisille tarjottiin röökit, ostettiin lisää vettä ja rantaa kohti.

Asfaltti loppuu tuohon ja alkaa todella kivikkoinen kinttupolku. Onneksi ei vauhtia.



"Lossin" lastaus suoritettu. Mahduttiin mutta ei sitä tilaa liikaa ollut. Jouduttiin kolmeen pekkaan työntämään vene vesille. Sen verran paljon painoa kyydissä.



Hieno kokemus ja yllättävän tukevan oloinen vene. Todella mieleenpainuva reissu.



Purku tapahtuikin peruuttamalla kaurapuuron voimalla. Järkyttävän kuuma paikka.



Ei mikään kovin pieni lammikko.



Matkavauhti hyvilla teilla.



Näin on viimeinen kuva rapsa eetterissä. Kiitoksia lukijoille.

11. päivä faktat

Reitin nimi: Mae Chaem - Mae La Noi, Dirt Roads & Trails, The Mae Sarieng loop
Päivämäärä: 20.06.2008
Reitti: Mae Chaem - Pang Hin Fon - Mae Hae - Lang Ang Nua - Du La Poe - La Up - Huai Manu - Mae La Noi - Mae Sarieng - Hot - Chiang Mai
Tienumerot: 4065 - 1266 - 108 
Alue: Mae Chaem - Mae La Noi - Chiang Mai
Ajetut kilometrit: 331km.
Kokonaisaika: 9h 30min
Säätila: Puolipilvinen, aurinkoinen

11. päivä

Aamulla selvisi että Eskon pakki heitti volttia. Rohkeasti kohti haasteita ja edellisenä iltana suunniteltua reittiä. Kaupungista ulos ja ensimmäinen metsäpaskominen oli tosiasia. Rohtoja oli kuitenkin otettu imodiumin sekä buranan verran. 

Heikko oli Eskon kunto kun Lassekin ajoi karkuun (järjestystä muutettiin jälleen) ja kohta lensi yrjö. Pyörän sai pysähtymään mutta jotenkin onnistui yrjöämään silmälaseilleenkin. Puheltelua paljon ja syystäkin vaikka tie ei ollutkaan mitenkään erityisen pahaa.

Pikkuhiljaa olo parani ja vauhtiakin rupesi olemaan riittävästi.



Liikenne tai liikenteessä tapahtuvat yllätykset on aina odotettavissa täällä Thaimaassa. 

Koskaan ei voi tietää mitä on edessä osa 1.



Koskaan ei voi tietää mitä on edessä osa 2.



Ja kun sattuu niin sattuu pahasti. Tämä rekkakuski ei varmasti ole selvinnyt hengissä. 



Aika järjestys ei välttämättä ollut noin mutta siis kyseisenä päivänä kaikki kuvattu. Ylläreitä oli enemmänkin mutta ei kaikkia jaksa laittaa ettei mahdolliset lukijat kyllästy. 

Mutaakin oli ja saatiin sekä miehet että pyörät kuraisiksi. Suht puhtaina lähdettiin reissuun kun Dang oli pessyt pyörät vaikka sanottiin ettei tarvitse. 

Eskon Honda oli pahiten kurassa.



Raideri ja kengän tyhjennys 



Päästiin isolle tielle ja kartat esiin. Valittiin nopein mahdollinen tie Chiang Maihin. 240km asfalttia ja menoksi. 5 taukoa myöhemmin järkyttämään Tinoa S&T baariin kysymällä ruokailun aikataulusta, joka siis tapahtuu oikeasti vasta huomenna. Tervetuloa vaan kaikki kynnelle kykenevät.

Loppuun vessamiehelle omistettu kevennys. 

Raksamiehet ilmeisesti laittaneet pisuaarit thai mittapuun mukaan liian ylös kun on pitänyt tehdä korokkeet?



PS. Huominen on viimeinen ajopäivä ja toivotaan että suunniteltu homma pystytään ajamaan/kokemaan.

10. päivä faktat

Reitin nimi: Chiang Mai - Mae Chaem, Dirt Roads & Trails
Päivämäärä: 19.06.2008
Reitti: Chiang Mai - Chomthong - Mon Hin - Khun Pae - Hin Lek Fai - Mong Luang - Yang Din - Mae Chaem
Tienumerot: 108 - off road - 1088
Alue: Mon Hin - Mae Chaem
Ajetut kilometrit: 152km.
Kokonaisaika: 6h
Säätila: Puolipilvinen, aurinkoinen

10. päivä

Heti alkuun pakko sanoa että yksi parhaista päivistä jos ei jopa paras.

Haettiin Dang:ltä prätkät välihuollosta ja mies vaan nauroi kun oli kuraa pyörissä ja kaikenlaista vaihdettavaa/fiksattavaa, ei mitään vakavaa kumminkaan.

Kohti etelää ja vähän ennen Hot:ia pienemmälle tielle. Leveää hiekkabaanaa ja kivikkoa. Sen verran allekirjoittanut innostui laskemaan että Esko väisteli ja keräili useaan otteeseen mun tavaroita. Tippui kyydistä; sadetakki, sadehousut, pari vesipulloa, röökit, aurinkorasva ja limutölkki. Yritä siinä sitten ajaa mun perässä kun tavaraa sinkoilee ympäriinsä. Ikäänkuin lentelevät tavarat ei olisi riittäneet Eskolle niin mun sadehousut jäi takavanteen/palojen väliin ja homma seis.

Nauratti ja housutkin oli suht käyttökelpoiset vielä!



Eskolla hävisi takajarru tapahtuman seurauksena ja vauhti luonnollisesti laski, hieman. Ilmeisesti kurahousujen kumia jarrupalojen sekä levyjen välissä koska vajaan kilsan päässä tuli tööttäys ja taas mentiin.

Sitten tie rupesi pienenemään/kostumaan.



Kyseisen mutavellin jälkeen samat housut koki saman kohtalon mutta tällä kertaa viimeisen. Oli muuten myös täysi urakka tällä kerralla irrottaa ne housut. 

Entiset sadehousut!



Tie pienesi olemattomaksi ja ekaa kertaa reissun aikana ajettiin niin pientä ja huonokuntoista tietä että autolla ei olisi päässyt mitenkään läpi. 

Kyseltiin ajo-ohjeita ja saatiin maahan piirretty kartta jonka avulla löydettiin perille.



Jälkikäteen sanottuna uskaliasta meininkiä mutta hieno traili kerta kaikkiaan.

Vaihdettiin ajojärjestystä niin että allekirjoittanut veti letkaa eteenpäin ja huuteli takana tuleville ohjeita jne. Loistava päätös koska mentiin suht hyvää vauhtia eteenpäin ja kellään ei mitään ongelmia etenemisessä. Sitten tulikin reissun pahin pätkä. Erittäin jyrkkä, märkä, mutainen, urainen ja tietysti liukas mäki.



Rohkea rokan syö ja menoksi. Ylös meni mutta hiki tuli. Huutelin ylhäältä ohjeita ja Lasse sanoi ettei edes yritä. Esko pyörän sarviin ja ylös. Mä lähdin kävelemään alaspäin ja Lasse ylöspäin. Puolivälissä kyselin toiselta riderilta meinaako ajaa. Totesi että taidot ei riitä aja sinä. Eikun puikkoihin ja rööki suuhun. Ylös vaan vaikka tällä kertaa meinas pariin kertaan matka stopata. Tällä välin Lasse oli kiivennyt ylös ja kaivanut videokameran sekä alkanut kuvaamaan. Hieno paikka kuvata ja hyvää pätkää luvassa. Kuriositeettina on pakko mainita että varusteet ei näköjään tee ajajaa.

Viimeiseksi Esko ja oma pyörä. Sain pari tilanne kuvaa noususta.

Tilanne juuri ennen mäen loppua. Hieman haki!

Mäestä kertoo paljon että piti tulla koko matka kerralla ylös. Paikallaan ei pysynyt vaan lähti valumaan alaspäin jos joutui pysäyttämään vauhdin. 

Ei ollut ketään missään useita kilometrejä ennen mäkeä eikä sen jälkeen. T-risteys mäen päällä ja lähdettiin oikealle. Nälkä rupesi vaivaamaan koska tunteja takana riittävästi. Petteri oli sitä mieltä että ennen elokuuta ei päästä/löydetä pois. Ajettiin useita kilometrejä, veikkaisin 20km, ja useita risteyksiä ennenkuin saatiin kuin ihmeen kaupalla varmistus ekasta kylästä että oltiin ajettu oikein ja tavallaan löydetty perille. 

Ränniä mutta aivan ajettavaa kuitenkin.






Matkaa asfaltille oli kuitenkin vaikka kuinka paljon mutta loppujen lopuksi sekin tuli vastaan.

Asfaltti alkoi ja rupesi helpottamaan.



Tarkkana silti sai olla.



Vesikin meinasi loppua kun mun repussa olleet lensi rotkoon. Onnellinen loppu reissun pahimmalle trailille ja kauppa josta saatiin vettä sekä banaania. Pari paikallista lasta näki ekan kerran falangin ja sai tietysti karkkia. Yksi pelkäsi niin paljon vaaleata sekä kuraista falangia että itkeä tirautti.

Sen verran vähän oli matkaan yöpaikkaan että päätettiin ajaa suoraan perille ja syödä vasta siellä.

Matkalta hieman erikoisempi kuva. Oli harvinaisen haastava kuvata mutta kun idea tuli niin oli pakko kokeilla.



Navasoung Resorttiin oli tarkoitus yöpyä kahdeksi yöksi mutta ei ollut tilaa kuin yhdeksi. Ruuan kanssa suunniteltiin eri vaihtoehtoja seuraavalle päivälle ja sitten suihkun kautta todella hienolla paikalla olevalle altaalle.

Lasse kakkonen ja lippis päässä altaassakin, ilman pillejä tosin. 



Lasse näyttää mallia kuinka riderit rentoutuu. Maisemat aivan upeat. Inthanon tosin hieman pilven sisällä.



Prätkäpaidalliset tuntuu olevan kirottuja kun Lasse aikaisemmin mursi pari luuta ja nyt Petteri liukastui altaalla niin että varpaat meni mustaksi.

Illan pimennyttyä mentiin katselemaan videopätkiä Lassen bungalowiin. Kylällä pyörähti kaikki muut paitsi Lasse, jälleen.

Loppuun pakollinen kevennys.
Onnellinen ja väsynyt raideri sekä onnellinen ja pirteä raideri. Huomaa ero? 

9. päivä faktat

Reitin nimi: The Muang Khong side trip
Päivämäärä: 18.06.2008
Reitti: Doi Chiang Dao - Muang Khong - Doi Chiang Dao - Chiang Dao - Chiang Mai
Tienumerot: 107
Alue: Doi Chiang Dao - Chiang Mai
Ajetut kilometrit: 200km.
Kokonaisaika: 7h
Säätila: Sateinen, puolipilvinen, aurinkoinen

9. päivä

Lähtö kesti odottamattoman pitkään mutta sitten matkaan. Tankkauskin unohtui edellisenä iltana ja ensimmäiseksi Chiang Daon keskustaan tankille. Siitä kohti pätkää jonka GT-rideri kirja sanoi olevan mahdoton märällä kaudella. Stoppi tuli luonnonpuiston portilla. Lupa olisi pitänyt olla. Saatujen ohjeiden mukaan Esko matkaan hakemaan lupia(lue maksamaan). Homma ei ollutkaan niin helppo, raha ei riittänyt vaan vaadittiin reittisuunnitelma sekä ilman "opasta" ei luonnonpuistoon pääse. Yrityksistä huolimatta Esko ei löytänyt paikkaa missä ilmoitus olisi pitänyt hoitaa vaan palasi takaisin tyhjin käsin. 

Ilmeisesti puhelu oli kumminkin käyty Checkpointin väen kanssa ja paperille nimet sekä 1000 batia neljästä rideristä sekä pyöristä riitti sisäänpääsyyn. Wavella lähettiin viemään "tietoja" jonnekkin ja me päästiin sisälle.

Tolpassa kyltti mitä tarvitsee sisäänpääsyyn ja seinällä syy miksi ei halua sääntöjä rikkoa.



Voimamies Petteri ja Lassella hauskaa.



Kovin ihmisläheinen kaunis ja iso perhonen. Perhosia oli muutenkin valtavasti sekä erivärisiä että kokoisia. 



Betonilla päällystettyä erittäin mutkikasta ylösalas tietä noin 40km ennen soraa/mutaa ja odotettua joen ylitystä. Matkalla läheltä piti tilanne Petterillä ja Eskolla. Betoni ei riittänyt ja tolpista jaloilla potkien pysyivät tiellä, kiitos autoilijalle joka ei väistänyt milliäkään vaan ajoi keskellä kapeata tietä. Lassella sekä mulla ei ollut mitään ongelmia mutta ajettiin huomattavasti hiljempaa. Vauhdikkaasti on kieltämättä mukava ajaa mutta riskit nousee potenssiin suhteessa vauhtiin. Molemmat herrat kokeneita prätkäukkoja joten säikähdyksellä selvittiin.

Päähän otti kun löydettiin joelle ja huomattiin ettei ole mitään toivoa ylittää sitä.





Takaisin kääntyminen vituttaa aina mutta nyt oli pakko itsekkin olla samaa mieltä ja olla edes yrittämättä ylitse. Tai no, kyllähän mä kävin kokeilemassa virran voimaa sekä pohjan liukkautta ja sitten oli allekirjoittaneenkin PAKKO luopua ylityksestä.

Sama pätkä takaisin kilpaa vesisateen joka ei kerennyt meitä kastelemaan. 

Tankilla huomattiin että 100km takana joista 90km tuota "ränniä". Oli tarkoitus yrittää järven ylitystä veneellä mutta aikataulu ja riderien perseet ei kestänyt tätä, tai ei uskallettu lähteä kokeilemaan keretäänkö ennen pimeää Chiang Maihin takaisin, vaan valittiin vaihtoehto B ja suoraan Chiang Maihin ja prätkät huoltoon. Pyörät toimineet loistavasti ja kaikki tärkeä pelaa. Öljyvuotoja olemassa muutamissa paikoissa sekä nopeus/trippi mittari hajonnut kahdesta pyörästä.

Loppuun hieman maisemia. 



 

Raskas päivä ja perseet on todella kovilla rasvauksesta huolimatta

Rupeaa silti olemaan haikea mieli kun tietää että kohta tämä on loppu.

8. päivä faktat

Reitin nimi: The Wiang Pa Pao - Phrao loop, The Lisu Hill Tribe side trip, The Chai Prakarn loop, The Lisu Nong Khaem side trip
Päivämäärä: 17.06.2008
Reitti: Chiang Rai - Mae Suai - Wiang Pa Pao - Pharao - Chai Prakarn - Lisu Nong Khaem - Chiang Dao - Doi Chiang Dao.
Tienumerot: 121 - 118 -1150 - 1346 - 107
Alue: Chiang Rai - Doi Chiang Dao
Ajetut kilometrit: 298km.
Kokonaisaika: 10h 10min
Säätila: Sateinen, puolipilvinen, aurinkoinen

8. päivä

Aamulla lähdettiin rohkeasti kokeilemaan reittiä joka oli jälleen pyhiinvaellus oppaassa merkitty
ei edes sateen uhatessa. Takaisin kääntyminenhän oli jälleen edessä mutta päästiin ylittämään jokea ja videotakin kyseisessä paikassa otettiin. Allekirjoittanut kokeili hieman rajojaan ja meinas livetä uintireissun puolelle. Tämä saatiin siis ihan videolle. Käsittämättömän liukasta tuo veden alla oleva pinta. 

Esko ja "kunnon" joen ylitysnäyte.



Eikun eteenpäin ja maisemat ovat kyllä erittäin hienot täällä tähän aikaan vuodesta.









Matkan varrella tehtiin suunnittelematon stoppi LISU kylään. Juhlien valmistelut käynnissä ja
jälleen kerran riderit muisti lapsia karkein.







Doi Chiang Dao. Kolmanneksi korkein vuori Thaimaassa. Tämän juurelle mentiin yöpymään.



Väsynyt mutta onnellinen rideri! Rapsojen kirjoittaminen sekä ajaminen on raskasta puuhaa.



Kaikki neljä rideriä mahtuu saman katon alle nukkumaan kun on edes tämän verran tilaa! 



PS. Tiellä liikkuessa varovaisuutta. Kaikkea erikoista voi odottaa seuraavan mäen ja/tai mutkan takana.

viikko täynnä faktat

Reitin nimi: The Golden Horse Monastry, Buddha's Lost Children
Päivämäärä: 16.06.2008
Reitti: Thaton - Kiu Sata - Mae Chan - The Golden Horse Monastry - Chiang Rai
Tienumerot: 1089 - 1 
Alue: Thaton - Chiang Rai
Ajetut kilometrit: 143km
Kokonaisaika: 5h 40min
Säätila: Puolipilvinen, sateinen
Buddha's Lost Children- dokumentin jalan jäljillä, The Golden Horse Monastery (Wat Tham Pa Are Cha Tong)


http://en.wikipedia.org/wiki/Buddha's_Lost_Children (Buddha's Lost Children Wikipedia)
http://www.buddhaslostchildren.com/BLCdvd.htm (Buddha's Lost Children DVD)
http://www.little-buddha.be/links/buddh ... ildren.htm (Little Buddha)
http://www.danwhite.org/Html_low_res/Mo ... others.htm (Monk Soul Brothers)
http://www.emsfilms.com/welcome/trailer.htm (Buddhas Lost Children traileri)
http://www.truveo.com/Buddhas-lost-chil ... 3634910962 (alkup. dokumentti)
http://www.chiangmai-chiangrai.com/budd ... heart.html (The Buddhist Monk with cowboy heart)
http://www.youtube.com/watch?v=DzEaBvoj7bs (Buddha's Lost Children traileri)
http://www.dailymotion.com/video/x4qunw ... and_travel (Golden Horse Monastery Thailand)
http://valleyboyabroad.blog-city.com/th ... temple.htm (The fighting monks of the Golden Horse Temple)