Edellisenä iltana oli vielä ylimääräinen ohjelmanumero kun tuo piti ajaa Söden ja Daon vessasta ulos. Daolla oli loppunut kakkahätä kun kaveri kiipesi näkyviin. Puree muuten hiton kovaa.
Ryhmä valmiina lähtee. Vene laskettiin suoraan Garden Huts Resortin pihalta jokeen jossa siis majailimme.
Opas väitti liskon olevan iguaana.
Matkan varrelle osui myös näitten vuorten ainoa kuume lähde.
Lasse ja kokki kuuman lähteen laiturissa.
Kyllähän maisemat oli hienoja ja hermo lepäs. Hiljalleen pitkin viidakkoa halkovaa jokea.
Matkalla pöperöitiinkin. Selkeästi paikalla myös yövytään paikallisten toimesta. Tai miksei turistienkin.
Jätehuolto ruokapaikalla. Tehokasta.
Lisää maisemia. Joen korkeus vaihtelee kuulemma useamman metrin. Nyt oltiin huippukorkeudesta noin 3 metriä alempana ja kuivana kautena ilmeisesti madaltuu vielä saman verran.
Vene parkkiin ja trekkaus alkaa.
Yritin huuhdella kenkiä rannalla. Oli vähän pehmeä nousu kun kengät jäi paikalleen ja ukko jatko matkaa. Yllättävän sitkeästi oli kiinni.
Matkalle osui käärme. Opas ja Dao ei tiennyt onko käärme myrkyllinen. Kokki tuli paikalle ja sanoi barbeque.
Käsittämättömän kova oli tuo 11km. Ukot ihan loppu ja seuraavana päivänä pitäis samaa reittiä palata takaisin sekä käydä vielä Thi Lo Su vesiputouksellakin kävellen. Yli 250m nousua 4 kilsan matkalla on paljon. Ostin Suomesta mukaan pari pottua jallua. Toinen meni Harrin luona iltaa istuessa. Toinen meni tuolla.
Seuraavana aamuna kohti putousta. Matka oli suht helppo mutta jalat tuntui hivenen kärsineiltä. Perillä olikin faktoja tarjolla.
Yhteiskuva. Taustana Thaimaan suurin vesiputous.
Ei muuta kuin takasinpäin trekkaamaan. Sen verran helpotettiin taakkaa että kamat mopojen selkään ja ukot ajamaan ne mahdollisimman lähellä venettä. Mukaan Dao että kamat säilyy tienvarressa.
On ne mäet käsittämättömän jyrkkiä. Tästä kuvasta saa jonkunlaista havaintoa kuinka jyrkkiä ne on.
Pyörällä ajaessa teillä on kaikenlaisia esteitä. Niin näköjään joella kumiveneillessäkin.
Onnellisesti ns. maalissa. Vene tyhjäksi ja lava-auton katolle. Ukot sisään ja kolme varttia auton kyydissä takaisin hotelliin.
Dayoff päiviä olikin sitten kaksi johtuen tän reissun pituudesta. Pyöriin ei koskettu mutta jalat ja perse on kipeimmät koko reissulla. Ensi kerralla vaikka vesipuistoon löhöömään prkl.
Parasta hommassa on se että huomenna pitäis ajaa lähes 600km takaisin Chiang Maihin. Kova päivä luvassa. Saas nähdä kuinka käy.
